työelämäohjauksen työkalupakki
johdanto työelämäohjaukseen
Kun puhutaan työpaikoilla työntekijöille tarjottavasta ohjauksesta, suomessa käytetään yleensä ilmaisuja työelämäohjaus tai työelämäneuvonta.
Työelämäohjaus -termin takana on ajatus, jonka mukaan ihmisen työelämää ja muuta elämää ei voi erottaa toisistaan, vaan kyse on samasta kokonaisuudesta. Elämän eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja niissä näkyvät niin myönteiset asiat kuin kohtaamamme haasteet.
Worklife Guidance -hankkeessa on päätetty puhua ohjauksesta (”guidance”) neuvontatyön (”counselling”) sijaan, mutta neuvontatyö on mukana hankkeen alaotsikossa (”Development of guidance and counselling in the workplace”).
Työelämäohjaus vastaa työpaikalla työntekijöiden keskuudesta nouseviin ohjaus-, opastus- ja neuvontatarpeisiin. Kyse on ohjaustyön muodosta, jossa yhdistetään erilaisia työntekijöille annettavan ohjauksen menetelmiä. Työelämäohjauksessa ihmiselämää käsitellään kokonaisuutena. Ohjaus voi olla tukena ja apuna työntekijän ammatillisessa kasvussa ja kehittymisessä, urakehityksen suunnittelussa tai työpaikan muutostilanteiden ja haasteiden kohtaamisessa. Ohjaus muodostaa tilan, jossa työntekijällä on mahdollisuus pysähtyä, hengittää, pohtia, opiskella, selkeyttää ajatuksia ja saada uusia. Työntekijälle ohjaus tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä työstä ja työpaikasta ja parantaa niitä koskevaa ymmärrystään.
Parhaimmillaan työelämäohjauksesta hyötyvät kaikki: työpaikka, työnantaja ja työntekijä. Organisaatioissa ohjauksella ja neuvontatyöllä lisätään tuottavuutta ja parannetaan tuloksia. Yksilötasolla ohjaus ottaa huomioon työntekijän elämän kokonaisuutena. Ohjaus on välikappale organisaation vaatimusten ja strategisten tavoitteiden sekä työntekijän henkilökohtaisten toiveiden ja tavoitteiden välillä.
Kuva: Teea Oja, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy