Aiemmin opitun tunnustamisen lähtökohdat

​

• 2000-luvun oppimisyhteiskunnassa oppimisjärjestelmän tehtävä on muuttunut. Instituutioihin sidotusta oppimisjärjestelmästä, jossa kaikki kulkevat samat oppimispolut ja henkilökohtaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia on vähän, on siirrytty järjestelmään, jota luonnehtivat joustavat, henkilökohtaisesti suuntautuvat oppimisen tavat. 

• Oppiminen on tulosperustaista. Kaikki, mitä oppija tietää ja ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi, voidaan ilmaista ja määritellä tietoina, taitoina ja pätevyyksinä.

• Oppiminen voi olla muodollista, arkioppimista tai nonformaalia oppimista.

• Muodollinen oppiminen, arkioppiminen ja nonformaali oppiminen voidaan yhdistää toisiinsa missä tahansa kontekstissa.

• Kaiken aiemmin opitun liittämisestä uusiin kehitysaskeliin muodostuu omaan elämäntilanteeseen sopiva elinikäisen oppimisen strategia. Tästä näkökulmasta aiemmin opitun tunnustamisen tarkoitus ei ole korostaa osaamisen puuttumista, vaan juuri päinvastoin – mitata ja tehdä näkyväksi kertynyttä osaamista.

• Hyödynnettäviä hyviä käytäntöjä löytyy aina!

​

Aiemmin opitun tunnustamisen tavoitteet

 

Henkilökohtaiset: Aiemmin opitun tunnustamisella parannetaan mahdollisuuksia voimaantua ja kehittyä kohti elinikäisen oppimisen päämäärää. Arkioppimisen ja nonformaalin oppimisen kautta hankitun osaamisen tunnustaminen vahvistaa halua jatkaa oppimista sekä tietoisuutta siitä, miten, milloin, mitä ja miksi kannattaa oppia.

Taloudelliset: Aiemmin opitun tunnustamisella tuetaan osaamisen kysyntään perustuvien työmarkkinoiden syntyä ja henkilöiden työllistyvyyttä sekä parannetaan hankitun osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta. 

Koulutukselliset: Aiemmin opitun tunnustamisen tavoitteena on oppimisjärjestelmä, jolle tyypillistä on joustava, yksilön mukaan ohjautuva oppiminen sekä mukautuminen työmarkkinoiden vaatimuksiin. Aiemmin opitun tunnustaminen on osa oppimisen kolmiota, joka muodostuu keskinäisessä vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteessa olevista yksilöistä, työmarkkinoista ja koulutusjärjestelmästä. Tuloksena on innovatiivisia infrastruktuureja ja prosesseja.

Sosiaaliset: Osaamisen tunnustaminen edellyttää, että henkilö kykenee osoittamaan kykynsä soveltaa tietoa, taitoja ja näkökantoja siten, että määritellyssä sosioekonomis-kulttuurillisessa kontekstissa saavutetaan havaittavia tuloksia. Todistusaineisto on hyödyntämiskelpoista vain silloin, kun sen tunnistavat ja tunnustavat myös muut ihmiset, joiden kanssa henkilö on ollut vuorovaikutuksessa. Aiemmin opitun tunnustamisella on myönteisiä vaikutuksia tasa-arvoon ja voimaantumiseen, ja sillä parannetaan osaamista, jota organisaatioissa edellytetään. 

 

Aiemmin opitun tunnustamisen vaiheet

​

Aiemmin opitun tunnustamisessa on kyse ensinnäkin yksilöiden monipuolisen ja rikkaan oppimisen tekemisestä näkyväksi. Tällainen oppiminen on usein tapahtunut muodollisen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen ulkopuolella – esimerkiksi kotona, työpaikalla tai vapaa-ajan harrastusten parissa – ja se jää tai jätetään monesti huomaamatta. Toisekseen aiemmin opitun tunnustamisessa on kyse arvon antamisesta yksilöiden oppimiselle huolimatta siitä, missä yhteydessä oppiminen on tapahtunut. Tunnustamisprosessin läpikäyminen auttaa oppijaa muuttamaan arkioppimisen ja nonformaalin oppimisen tulokset tuleviksi opiskelu- tai työllistymismahdollisuuksiksi. Prosessin tehtävänä on uskottavuuden lisääminen etenkin osoittamalla, että luotettavuuteen, pätevyyteen ja laadunvarmistukseen liittyvät edellytykset täyttyvät. Nämä näkyvyyteen ja arvostukseen liittyvät näkökohdat on aina otettava huomioon tunnustamisjärjestelyjä suunniteltaessa, vaikka täsmällinen toteutuksen tapa vaihtelee.

​

Edellä kerrotun tarkoituksena ei ole rajoittaa tunnustamista vain tiettyyn institutionaaliseen kontekstiin. Tunnustaminen liittyy yleensä yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen, jolloin sen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi muodollisen pätevyyden saaminen nonformaalin ja arkioppimisen kautta hankitun osaamisen perusteella. Tunnustamista tekevät kuitenkin myös muut kuin suoraan koulutusalaan liittyvät oppilaitokset ja tahot, esimerkiksi työmarkkinaviranomaiset, toimialajärjestöt, yritykset ja vapaaehtoisjärjestöt. Tunnustamisen tuloksena voi olla niin muodollinen pätevyys kuin yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettu todistus hankitusta osaamisesta, mutta kaikkia tuloksia yhdistää tavoite lisätä luokkahuoneympäristön ulkopuolella tapahtuvan oppimisen näkyvyyttä ja arvostusta.

​

Tunnustamisjärjestelmien perusominaisuuksien selkiyttämistä varten Cedefopin julkaisemissa nonformaalin oppimisen ja arkioppimisen validointia koskevissa eurooppalaisissa suuntaviivoissa (Cedefop, 2. painos 2015) erotetaan neljä erillistä vaihetta:

1. Nonformaalin ja arkioppimisen kautta hankittujen oppimistulosten tunnistaminen.

2. Nonformaalin ja arkioppimisen kautta hankittujen oppimistulosten dokumentointi.

3. Nonformaalin ja arkioppimisen kautta hankittujen oppimistulosten arviointi.

4. Nonformaalin ja arkioppimisen kautta hankittujen oppimistulosten arvioinnin tulosten todentaminen esimerkiksi tutkinnon tai tutkintoon johtavien opintopisteiden muodossa tai muulla sopivalla tavalla.

​

​