top of page

Ohjaustyön perusarvot

 

Ohjaajan työn lähtökohtana on käsitys, jonka mukaan hänen panoksensa voi auttaa parantamaan toisen henkilön työn ja elämän laatua, kun henkilön tietoisuus asioista kehittyy ja hän ryhtyy tutkimaan, kehittämään ja hyödyntämään omaa osaamistaan ja sisäisiä vahvuuksiaan sekä ympäristönsä tarjoamia mahdollisuuksia.

Ohjaaja on ammattilainen, joka asiakkaan kehittymisprosessiin puuttuessaan toimii vastuullisesti ja pitää tiukasti kiinni moraalisista ja eettisistä periaatteista.

​

Eettiset käytännesäännöt

 

Eettiset käytännesäännöt on tarkoitettu ohjaustyön avuksi. Niissä asetetaan työlle sekä ohjaajan että asiakkaan kannalta selkeät rajat. Käytännesäännöt auttavat myös pohtimaan ja tarvittaessa arvioimaan uudelleen niitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, joita ohjaajan toiminnasta voi olla yksilölle, ryhmälle tai toimintaympäristölle.

Ohjaustyössä tarvitaan kunnioitusta ja luottamusta. Eettiset käytännesäännöt sisältävät ohjaussuhdetta koskevia ohjeita, mutta myös sääntöjä.

Kun asiakas saa tutustua eettisiin käytännesääntöihin ennen ohjausprosessin alkua, ne antavat varmuutta sekä asiakkaan että ohjaajan toimintaan.

Esimerkki käytännesäännöistä:

 

1. Vastuullisuus

Ammattimaisesti toimiva ohjaaja

...tuntee uraohjauksen henkilökohtaiset ja sosiaaliset vaikutukset ja kantaa niistä vastuun. Ohjaaja luo olosuhteet, jotka osaltaan estävät ennakoitavissa olevien kriisien syntymisen.

...kertoo avoimesti toimintaan osallisena olevien henkilöiden rooleista ja niihin liittyvästä vastuusta.

...ryhtyy tarvittaviin toimiin estääkseen kolmansia osapuolia (esimerkiksi palvelua ostavia viranomaisia tai esimiehiä) käyttämästä palvelua tavalla, joka saattaa johtaa näiden eettisten periaatteiden rikkomiseen.

...ei ota vastaan toimeksiantoja, joita ei voi toteuttaa asianmukaisesti tai jotka ovat näiden eettisten periaatteiden vastaisia. 

 

2. Ammattipätevyys

Ammattimaisesti toimiva ohjaaja

...toimii organisaationsa sitovien periaatteiden (mm. ohjausprosessia ohjaavat säännöt) ohjaamana.

...huolehtii toimintansa laadusta esimerkiksi kouluttautumalla ja kehittämällä itseään tai muuten sopivalla tavalla.

...pyytää tarvittaessa neuvoja muilta ammattilaisilta tai ohjaa asiakkaan kääntymään muiden ohjaus- tai neuvontatyöhön erikoistuneiden tahojen puoleen.

...ymmärtää, että ohjaustyö ja neuvojen jakaminen ovat toisensa poissulkevia toimia.

...ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jos rooliristiriidat vaikuttavat hänen toimintakykyynsä.

​

3. Luottamuksellisuus ja tietosuoja

Ammattimaisesti toimiva ohjaaja

...sitoutuu pitämään hänelle kerrotut tiedot henkilöistä ja organisaatioista luottamuksellisina ja huolehtimaan tietoturvasta.

...luovuttaa tietoja vain, jos asiakas on antanut tähän nimenomaisen suostumuksensa mieluiten kirjallisena.

...kertoo toimintaan osallistuville, mitä virallisia tietoja hänen on lainsäädännön perusteella tai viranomaisten pyynnöstä luovutettava.

...huolehtii, että kolmannet osapuolet eivät pääse luvatta luottamuksellisia tietoja sisältäviin asiakirjoihin tai että asiakirjoista ei käy ilmi mitään henkilökohtaisia tietoja.

​

4. Vastuullisuus

Ammattimaisesti toimiva ohjaaja

...sitoutuu soveltamaan ja noudattamaan näitä periaatteita.

...sitoutuu antamaan apua toimivaltaisille viranomaisille, jos näitä periaatteita rikotaan, sekä osallistumaan asian selvittämiseen ja luovuttamaan kaikki tarvittavat tiedot. Luottamuksellisuuden ja tietosuojan periaatteista ei kuitenkaan poiketa.

​

5. Seuraamukset

Ohjaajan organisaatio

...voi erottaa jäsenensä näiden periaatteiden vakavan rikkomisen tähden. Etenkin vakavissa tapauksissa rikkomisella voi olla vaikutusta myös jäsenen toimilupaan.

... laatii ja hyväksyy kohdan 5.1 mukaisia seuraamuksia koskevat säännöt.

työelämäohjauksen etiikka

HARJOITUKSIA

​

Harjoitus 1: Ohjaajan etiikka – Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:

​

  1. Kuvailkaa eettisten käytännesääntöjen kunkin kohdan periaate omin sanoin.

  2. Onko eettiset normit laadittu rajoittamaan vai tukemaan omaa ammatillista kehittymistäsi?

  3. Mitkä asiat tulevat sinulle luonnostaan / sopivat omaan arvojärjestelmääsi, ja missä asioissa joudut muuttamaan käyttäytymistäsi asiakasta ja hänen toimintaympäristöään kohtaan?

  4. Miten pitkälle eri kohtia voi mielestäsi venyttää, ja missä kulkee raja, jota et ylitä?

  5. Mitä tekisit, jos asiakas tarjoaisi sinulle rahaa ohjauksen jatkamisesta, vaikka tietäisit, että ohjauksesta ei ole hänelle enää hyötyä?

  6. Mitä tietoja asiakkaasta voit tai sinun on pakko luovuttaa ja kenelle?

  7. Miten toimisit, jos joku kollegasi käyttäytyisi epäeettisesti?

  8. Missä asioissa yksityiselämäsi ja yksityinen toimintasi vaikuttaa neuvontatyöhösi?

 

 

Harjoitus 2: Työelämäohjauksen eettiset kysymykset

​

Työelämäohjauksessa organisaation menettelytavat kohtaavat ohjauksessa noudatettavat menettelytavat. Perusteet poikkeavat toisistaan varsin paljon, minkä vuoksi ohjaustyön tekemiseen työpaikalla sisältyy haasteita. Organisaatiot ovat hallitsemaan pyrkiviä, hierarkkisia ja kilpailevia, ja niissä painotetaan objektiivisuutta ja rationaalista ajattelua. Ohjauksessa painopiste on auttamisessa, subjektiivisissa kokemuksissa, tunteissa ja pohdinnassa, itsemääräämisoikeudessa, voimaantumisessa ja yhteisöllisyydessä. Vuoropuhelu on välttämätöntä, kun pohditaan, miten organisaatiot haluavat toteuttaa ohjauksen ja miten se on ylipäätään mahdollista.

​

Seuraavassa on lueteltu työelämäohjauksen mahdollisia näkökulmia ja haasteita, joiden perusteella voit tutkia omia eettisiä toimintatapojasi yksin, työpajoissa tai kollegoiden tapaamisissa. Lähteinä on käytetty työelämäohjausta käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimusta.

  1. Voiko ohjausta käyttää epäeettisesti taloudellisen hyödyn tavoittelun keinona?

  2. Voiko organisaatio käyttää ohjausta tapana välttää omaa vastuutaan? Esimerkkinä on tilanne, jossa työnantajan lakisääteiset velvoitteet lipsuvat aikaa myöten ohjaajien hoidettavaksi, kun vertaisohjaajat tai mentorit alkavat hoitaa työhön perehdyttämistä.

  3. Onko työntekijän tarpeiden ja toiveiden kunnioittaminen mahdollista, jos esimies toimii myös ohjaajana ja organisaatio järjestää ja maksaa ohjauksen? Työntekijän ja organisaation tarpeet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Kuitenkin on syytä korostaa, että ohjaajan työn lähtökohtana on aina asiakkaan hyvinvointi ja etu.

  4. Mistä voit puhua ja kenelle?

  5. Haluavatko työntekijät keskustella – ja missä määrin – henkilökohtaisista unelmistaan, toiveistaan ja suunnitelmistaan työpaikalla, mahdollisesti esimiehen ohjauksessa? Jos ohjaaja on samasta organisaatiosta, työntekijä voi suhtautua tilanteeseen epäluuloisesti. Miten organisaatio suhtautuu henkilöiden ongelmiin? Missä muualla ja kenen kanssa ongelmista keskustellaan?

  6. Jos ohjaaja on organisaation ulkopuolelta, millaisiin työuraa koskeviin ja muihin kysymyksiin hän ylipäätään pystyy vastaamaan?

  7. Monet organisaatiot pitävät kehityskeskusteluja tärkeimpänä tai jopa ainoana työelämäohjauksen keinona. Lastataanko kehityskeskusteluihin liian paljon odotuksia? Tutkimustulosten perusteella työntekijät eivät mielestään saa riittävästi tietoa ja ohjausta esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Edes esimiehet ja johto itse eivät pidä kehityskeskusteluita parhaana paikkana työuraa koskeville pohdinnoille.

  8. Kuka valvoo ohjausta työpaikalla? Miten ohjaajan osaaminen todennetaan?

  9. Valtakysymykset: Keskeisiä kysymyksiä ohjauksessa ovat vallankäyttö ohjaustilanteessa, eri tahojen edut ja toisistaan poikkeavat tavoitteet. Työelämäohjauksen osapuolilla voi olla eri määrä tietoa ja valtaa. Ohjauksessa valta-asemat pitäisi häivyttää. Ohjaajan valta näkyy siinä, että hän toimii uskottuna. Ohjaajan on tärkeää toimia siten, ettei hän loukkaa asiakastaan tai käytä tietoa väärin.

Esimerkkejä yksityiskohtaisemmista ohjauksen käytännesäännöistä:

 

LUE LISÄÄ!

Ethical principles of counselling (by BACP, British association for counselling and psychoterapy)

AIPC’s Counselling Dilemmas eBook (Australian Institute of Professional Counsellors)

bottom of page