Nonformaalin ja arkioppimisen tunnustamisjärjestelmä otettiin käyttöön Alankomaissa vuonna 1998. Aiemmin opitun tunnustaminen – hollanniksi Erkenning van Verworven Competenties eli EVC – on yleistermi kaikkien aiemmin hankittujen tietojen ja taitojen huomioimiselle.

​

Alankomaissa aiemmin opitun tunnustamisen lähtökohtana on ajatus, että lasi ei ole puolityhjä, vaan puoliksi täynnä! Tämän moton pohjana ovat seuraavat perusperiaatteet:

 

1. Aiemmin opitun tunnustamisessa todetaan, että työssäoppimisessa tai muissa nonformaaleissa oppimistilanteissa (käytännön kautta oppimisessa) voidaan periaatteessa hankkia vastaava (ammatti)osaaminen ja pätevyys kuin muodollisesti (luokkahuoneessa) opiskeltaessa.

2. Tunnustaminen tarkoittaa (tutkinto)todistuksen myöntämistä esimerkiksi ammattikoulutuksen tutkintorakenteen tai jonkin muun yleisesti käytössä olevan standardin pohjalta. Käytössä on luonnollisesti muitakin työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta relevantteja työelämän standardeja. Tunnustamisen keskeisenä vaatimuksena on osaamisen pätevyys myös ulkopuolisesta näkökulmasta.

3. Aiemmin opitun tunnustaminen ei ole päämäärä itsessään. Sen tehtävänä on edistää yksilöiden kehittymistä ja tukea inhimillisen pääoman hallintaa yrityksissä. Samalla se on keino varmistaa osaamisen hyödynnettävyys ja soveltuvuus työmarkkinoille.

4. Työssä olevat henkilöt voivat opetella uusia taitoja, jotka ovat tarpeellisia sekä työntekijöiden itsensä että työnantajan näkökulmasta. Näissä tapauksissa aiemmin opitun tunnustaminen on luotettava mittari sille, mitä taitoja ja osaamista työntekijällä jo on. Hankittujen taitojen ja osaamisen perusteella voidaan laatia juuri yksilön tarpeisiin sopiva koulutus- tai kehityspolku.

5. Järkevä investoiminen koulutukseen yrityksissä ja koko yhteiskunnassa edellyttää yksilöllä tai koko yrityksen henkilöstöllä olevien taitojen ja pätevyyksien määrittämistä. Aiemmin opitun tunnustamismenettelyt mahdollistavat olemassa olevien taitojen ja pätevyyksien tunnistamisen, jolloin koulutusinvestointeja koskevat päätökset voidaan tehdä varmemmalta pohjalta.

6. Joustavien tai henkilökohtaistettujen kurssien ja koulutusten tarjoaminen edellyttää, että henkilön nykyistä osaamistasoa voidaan mitata. Aiemmin opitun tunnustamisella voidaan myös parantaa koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaantoa. Tämä pätee erityisesti käytännön taitoja antavaan koulutukseen.

7. Aiemmin opitun tunnustaminen ja arviointi on tarkoitettu ammatillisen toiminnan arviointiin. Arvioinnin tuloksista saadaan arvokasta palautetta muodollisten koulutusväylien sisällöstä ja menetelmistä. Koulutusten järjestäjät saavat suoraan tietoa siitä, miten hyvin koulutuksilla on onnistuttu valmentamaan opiskelijoita toimimaan ammatissa. Vaikutusta tehostaa vielä koulutuksen ja arvioinnin selkeä erottaminen toisistaan.

 

Alankomaissa aiemmin opitun tunnustamiseen kuuluu yleensä viisi vaihetta: prosessiin sitoutuminen ja tietoisuus oman osaamisen arvosta, henkilökohtaisen osaamisen tunnistaminen, osaamisen arvostaminen ja/tai tunnustaminen, oman osaamisen kehittäminen (tai tätä koskeva neuvonta) sekä lopuksi koko osaamisperustaisen kehitysprosessin rakenteellinen integroiminen osaksi henkilökohtaista tai organisaation ohjaamaa toimintaa. Nämä vaiheet yhdessä muodostavat aiemmin opitun tunnustamisprosessin.